Tervetuloa tilkkuilu- ja käsityöblogiini!

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Joulukuun valmis

 Jäi taas melkein viime tinkaan joulukuun jotakin valmista. Kävi niin, että joulupukki  toi meille Mauri Kunnaksen uusimman kirjan, Piitles. Kun jouluvieraat olivat lähteneet ja sotkut siivottu, avasin kirjan ja siinähän se aika mukavasti vierähtikin, kun luin sen ja etenkin tutkin jokaikisen kuvan. Hauska kirja. Paljon mukavampi  kuin keskeneräiset käsityöt.                                                                                                                                                                                       


Tästä tilkkupinnasta oli aikoinaan tarkoitus tehdä kaitaliina, mutta siitä tulikin nyt kaksi tyynyä. Ratkoin sen kahdeksi neliöksi ja vanhoista farkuista ompelin suikaleita reunoille. Tähän käytettyjen housujen kankaassa on sen varran paljon stretsiä, ettei sitä ole voinut käyttää esim. kasseihin.  Tässä se toimii oikein hyvin.


Kaksi ylimääräistä tilkkusoiroa ompelin  alapuolen nappilistaan nurjalle puolelle, niin tuli käytettyä nekin suikaleet. Kokoa näillä tyynyillä on 35 x 35 cm.
Vaikka tämän vuoden aikana olen joka kuukausi tehnyt valmiiksi vanhoja aloituksia, niin paljon on vielä materiaalia jäljellä. Ehkä jatkan tätä ensi vuonnakin tai ainakin teen uusia keskeneräisiä varastoon.

Terveisin Arja

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

                              RAUHALLISTA JOULUA                          

  Hyvää joulunaikaa teille kaikille. Lämpimät kiitokset lukijoille ja kommentteja  lähettäneille. Terveisin Arja

torstai 20. joulukuuta 2012

Pieniä, nopeita joululahjoja

Poiketessani tutussa kangaskaupassa näin myyjän virkkaavan matonkuteesta hauskannäköisiä koreja. Siitä innostuneena ostin kiekon kudetta ja ison virkkuukoukun. Tässä tulos. Näihin on ollut hyvä kipata sopivaa sisältöä saajan mieltymysten mukaan. Patalaput saa naapurin mestarileipuri.


Joulukankaita on kertynyt vuosien varrella melkoinen määrä. Niitä tulee ostettua kai sen takia, kun ne ovat niin vastustamattoman kauniita. Kuitenkin niistä tehdyt ompelutyöt ovat olleet kohtalaisen pieniä, patalappuja, liinoja ja mukinalustoja Niinpä varastossa on jos jonkinlaista kuosia.
Leikkasin vanhoja kankaita neliöiksi ja ompelin niistä peiton.Malli on yksinkertainen ja nopea tehdä. Tämä peitto on nyt meidän virallinen joulupeitto, jonka alla voi latautua lämpimään joulutunnelmaan.

Oikein hyvää joulun odotuksen aikaa teille kaikille!

Terveisin Arja

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Juhlaa juhlan perään


Tuntuu, että tämä viikko on mennyt juhlien. Kahdet pikkujoulut mukavissa tunnelmissa ja sukulaisten seurassa vietetty itsenäisyyspäivä, joka mielestäni on juhlimisen arvoinen. Olenhan sotaveteraanin tytär ja rauhanturvaajan äiti.
Onhan sitä tietysti käyty töissäkin ja ommeltu jotakin pientä, glögimukien aluset pikkujoulujen emännälle ja pari kassia arpajaisvoitoiksi. Kassien alla oleva peittokin valmistui, mutta siitä en kerro enempää, sillä sen löytää joku joulupaketistaan aattoiltana ja se pitäisi olla yllätys.
Ensi viikolla on vielä tilkkukillan ja käsityökerhon yhdistetty pikkujoulu, ja sen jälkeen alkaa oikean joulun valmistelu.

 Hyvää tulevaa viikkoa teille kaikille ja ottakaa mallia Tilkusta, jos joulustressi käy sietämättömäksi.

torstai 29. marraskuuta 2012

Marraskuun valmis

Valmistuihan se marraskuunkin keskeneräinen............

 Työ on aloitettu  viisi tai kuusi  vuotta sitten. Joulu tuli silloinkin varmaan niin kovalla vauhdilla, etteivät kaikki suunnitelmat ehtineet toteuteutua.
Liina on  kooltaan 95 x 95 cm, mielestäni väreiltään aika räikeä. Ehkäpä joku löytää sen tänä jouluna lahjapaketistaan.

                                       Hyvää alkavaa adventtiaikaa teille kaikille !

                            

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Syysloma

                                                                           Parin päivän pikavisiitillä Berliinissä sai melkein yliannoksen jouluhulinaa. Vaikka markkinat avataankin vasta tämän viikonlopun ja ensi viikon aikana, olivat torien kojut jo rakennettu ja kuuset koristeltu. Myyntimökkien ulkoseinien kuvissa tanssivat sulassa sovussa enkelit, joulupukit,  porot, paimenet ja Jeesus-lapsi oikein reipasta saksanpolkkaa.  
 Tämä kymmenen metriä korkea kuusi tervehti tulijoita tavaratalo KaDeWe:n aulassa. Mitäs sanotte koristelusta?
Kotiin tullessa oikeista kuusenhavuista itsetehty kranssi ulko-ovessa näytti vaatimattomalta, mutta niin kauniilta ja kotoisalta. 



Tietysti piti poiketa paikallisessa kangaskaupassa. Valikoima oli verrattavissa runsaudessaan tavaratalon kuusen koristeisiin. Kuvassa on osa tarjolla olleista joulukankaista. Kovasti oli kultaa ja hopeaa kuoseissa. Tuntui mahdottomalta valita mitään siitä paljoudesta, mutta jotakin lähti mukaan kuitenkin.                           


HYVÄÄ ALKAVAA VIIKKOA TEILLE KAIKILLE !
                

torstai 15. marraskuuta 2012

Pienen pientä


 Joskus on mukava tehdä jotakin pientä.

Ostin Tilkkutarhasta Macaron-tarvikepaketin, jossa oli ainekset tähän sini-vihreäsävyiseen pikkuiseen rasiaan. Kuvallisilla ohjeilla tekeminen onnistuikin niin helposti, että ompelin vielä toisen, hiukan isomman punaisesta kankaasta. Se on mielestäni kaikkein kauneinta kangasta, mitä olen koskaan nähnyt.
Pienemmässä vetoketjun pituus on 10 cm ja isommassa 12 cm.
Moni on tekelettä ihasteltuaan  kysynyt, että mihin tätä voi käyttää.  Voisihan se olla vaikkapa pillerirasia, korukotelo, avaimenperä tai mikä muu tahansa, mutta ei kai nyt kuitenkaan turhake.

                                                   Keksikää lisää käyttömahdollisuuksia !            


                                       

                                               HYVÄÄ VIIKONLOPPUA IHAN KAIKILLE !







keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Tilkkupeiton tarinat

 Tätä peittoa oli mukava ommella. "Joka mattotilkku mulle tarinoi", niin lauletaan vanhassa laulussa. Samalla tavalla tarinoivat nämä 1400 pientä kankaan palasta minulle. Vanhan verhon kappale, pojilleni tekemien Batman-pussilakanoiden ylijäämäkaitaleet, ystävättären äidin matonkuteeksi antama mekko, Marimekko-verho, jossa kissa roikkui kynsineen jahdatessaan kärpästä, sekä monet suikaleet ja sulput aikaisemmista tilkkutöistä. Jämälaatikon täydeltä hauskoja ja haikeitakin muistoja.


Peiton koko on 130 x 147 cm, välissä fleecehuopa, ja tikkaus vaihtuvavärisellä langalla kulmasta kulmaan. Valmistui nopeasti ilman mitään suunnittelua tai sommittelua. Arvatkaa, vähenikö tavara jämälaatikossa. Eipä juuri vähentynyt. Uutta peittoa vaan ompelemaan.
                                          Tilkku-kissa toivottaa teille hyvää loppuviikkoa!

                                          Terveisin Arja

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Jokasyksyinen sukkabuumi


 Nyt se taas iski, joka syksyinen sukankutomisvimma. Pitkästä aikaa olen kutonut lasten villasukkia, ja niitähän onkin mukava tehdä, kun ne valmistuvat niin nopeasti. Kudoin kuitenkin yhden parin kokoa 48, sillä perheessäni on tosi suurikenkäistä sakkia.

Viikonloppuna Espoon Tilkulliset järjestivät syystapahtuman Uudenmaan tilkkuilijoille. Siellä askarreltiin hiiriä ja enkeleitä, sekä samalla otettiin varaslähtö jouluun glögin, torttujen ja puuron saattelemana. Mukavaa oli ja  kotiin vietäväksi oli hyvä mieli koristeiden lisäksi.

Onko niin, että laiska luettelee töitään. Näytän nyt kuitenkin aikaansaannokseni kansalaiopiston tilkkupiiristä. Tämän pussukan tekemiseen meni melkein kokonainen päivä, eli meillä on siellä mukava porukka koossa ja tärkeintä on  hyvä seura ja kanssakäyminen, ei niinkään se, mitä tulee valmiiksi.
                                                      

                                               Terveisin Arja

lauantai 27. lokakuuta 2012

Haastepostia!

Osallistuin Tiinatein blogissa " Anna hyvän kiertää"-haasteeseen.

Eilen oli postilaatikossani tämä hieno yllätys. Ihanan pehmeä froteepyyhe, tosi nerokas toteutus.
Neliön muotoinen (70 x70 cm) pyyhe ympäröity kauniin värikkäällä tilkkukanttauksella ja ripustuslenkki keskellä. Kätevä, hyvä ja käytännöllinen. Niinkuin pyyhkeen tekijä Leena sanoi, tässä riittää kuivaavaa pintaa enemmän kuin vakiomallisessa.
KIITOS LEENA !

Niin, ja sitten vähän nolompi juttu, minä otin haasteen vastaan ja sain tämän lahjan, mutta kukaan ei ottanut haastetta minulta vastaan. Eli, jos haluat vielä mukaan "Anna hyvän kiertää"-juttuun, niin homma etenee näin.
Lähetän kolmelle ensimmäiseksi tähän postaukseen vastanneelle jotakin itse tekemääni vuoden aikana ja sinun tulee jatkaa haastetta  eteenpäin.
Jään odottelemaan vastauksia.

Terveisin Arja


torstai 25. lokakuuta 2012

Lokakuun valmis

Löysin pinon vuosia sitten leikkaamiani neliöitä. Harmittelin, että olin silpunnut niin kauniit kankaat. Punaisista, vihreistä ja ruskehtavista paloista  olin ajatellut aikoinaan ommella kuusenalusmaton. Noh, jos se olisi joskus valmistunut, niin eihän sitä olisi voitu ottaa käyttöön.
Meillä on levitetty kuusen alle yli 20 vuotta ainoa oikea matto. Se on tehty suurella innolla,  pikku poikien liimaisin käsin. Silloin, kun joulut olivat kihelmöivän salaperäisiä ja jännittäviä.

Ompelin osasta palasia torkkupeiton,( sinisävyiset jäävät odottamaan ties kuinka kauaksi aikaa jatkokäsittelyä.) Ystävätär nimesi tekeleen jalokivipeittoksi, hänen mielestään siinä on rubiineja, smaragdeja ja topaaseja. Onhan se mukavaa peitellä itsensä jalokivin, tässä tapauksessa tosin vain kankaisiin jäljitelmiin

Tilkku-kissa ei paljoa pakkasesta eikä rubiineista piittaa, oma turkki on lämmin, sohva pehmeä ja ruokapiste sopivan lähellä nukkumapaikkaa.


                                      HYVÄÄ VIIKONLOPPUA TEILLE KAIKILLE !

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Ehtymätön jämälaatikko

 Miten tätä tilkkua, suikaletta ja muuta silppua aina vaan riittää ja riittää, vaikka ompelen ihan vimmaisena.
 Nyt on valmiina 33 postimerkkiblokkia ( ja lisää tulee ), jokaisessa 25 kappeletta 5 x 5cm  kokoista palaa, eikä laatikon sisältö mielestäni vähene yhtään, saati tyhjenisi. Tässä mallissa ei tarvitse minkäänlaisia ennakkosuunnitelmia, sen kun vain ompelee ja ompelee. Sopii hyvin tähän syksyiseen harmauteen.

Viime Tapanin päivän myrskyn jälkeen neljä vuorokautta sähköttä olleena ja siitä viisastuneena, huushollissani on ollut muurari töissä kaksi päivää. Nyt minulla on puuliesi, jota olen himoinnut pitkän aikaa. Nyt ei tarvitse kärvistellä kahvitta sähkökatkosten aikana.  Vielä pitää odotella muutama päivä laastin kovenemista, ennen kuin voin tehdä kunnon tulet pesään.        Sitä odotellessa polttelen pieniä tulia lieden päädyn kivitasolla.
 Muurauslaastia jäi hiukan yli tarpeen ja yritin tehdä siitä tuikkukuppeja. Kokeilu jääköön tähän kertaan. Tuotos ei todellakaan miellytä silmää, mutta onpahan yritetty nyt sitäkin.
                                           
Terveisin Arja

torstai 4. lokakuuta 2012

Ompelutarvikenyytti


Koko viikko on mennyt aloitekyvyttömyyden tilassa. Monenlaisia kangasyhdistelmiä olen kaivellut kaapeistani viime aikoina, mutta kaikki suunnitelmat ovat hautautuneet takaisin kangaspinojen kätköihin.








Selaillessani tosi tekijöiden blogeja, osuin Angelikas quilts and knits sivuille ja sieltä sain mallin ompelutarvikenyytille. 
Kaitaleiden leveys on 7 cm, olisivat voineet olla sentin leveämmät, silloin mahtuisi mittarullakin kunnolla taskuun.


Taiteltu paketti näyttää tältä. Näpertely oli oikein mukava yhden illan puuha. Ehkäpä seuraavaksi teen jotain vähän isompaa.




                                                                                    
                                                 Kesän viimeiset kukkaset kotipihalta.

                                                 Terveisin Arja

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Syyskuun valmis

 Ehdin kuin ehdinkin saada valmiiksi syyskuun työn vanhoista keskeneräisistä. Onnekseni löytyi, varmaan jo viime vuosituhannella tehty postimerkkikokeilu, jolle en ollut keksinyt jatkokäyttöä ja jonka saisin nopeasti valmiiksi vielä tämän kuun aikana.

Laitoin välivanun, taustakankaan, vähän tikkausta, kanttaus ja siitä tuli keskospeitto. Uusia kesken jääviä kokeiluja syntyy tämän tästä, joten joudun jatkamaan tätä "Jotakin valmista joka kuukausi" juttua varmaan vielä mummokodissakin.
Istutin pihalleni muutama vuosi sitten Helsingin kasvitieteellisestä puutarhasta ostamani Katsuran taimen. Jotkut kutsuvat sitä rakkauden puuksi sydämenmuotoisten lehtiensä vuoksi. Puuparka on sinnitellyt nämä vuodet jotenkuten, muttä tämä kesä on saanut sen hurjaan kasvuun. Nyt se loistaa upeissa väreissä ja sitten, kun pakkaset tulevat, putoavat lehdet tuoksuvat piparkakulle ja aromatisoivat koko ympäristönsä.


                                                             VÄRIKÄSTÄ SYKSYÄ !