Tervetuloa tilkkuilu- ja käsityöblogiini!

tiistai 31. joulukuuta 2013

Onne vuodelle 2014



                                     
      Tuokoon vuosi 2014 onnea, iloa ja räiskyviä tähdenlentoja teille kaikille!

      Terveisin Arja

maanantai 23. joulukuuta 2013

Hyvää Joulua

                                 


                                     HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA
                                   
                                     Kiitos teille kaikille lukijoille, kommentteja lähettäneille
                                     ja blogissani poikenneille.
                                   


                                     Terveisin Arja

perjantai 20. joulukuuta 2013

Kuka nukkuu joulupeiton alla......

 ..........tänä jouluna?
Tilkkuystäväni Maritta kertoi oman joulupeittonsa tarinan. Hän on ommellut peittonsa aikoinaan asuessaan ulkomailla ja joka joulu hän on levittänyt sen lämmittämään jotakin perheen tai suvun jäsentä joulu-yönä. Nurjalle puolelle on kirjoitettu sitten vuosiluku ja henkilön nimi, joka on saanut uinua peiton alla.
Tarinan innoittamana ja Marittan luvalla viime joulun alla ompelemani peitto on nyt minun perheeni joulupeitto. Viime jouluna sen alla nukkui kuumepotilas-poikani, tänä vuonna joku toinen ja jatkossa taas joku muu. Ehkä joskus sen alla nukkuu lapsenlapseni, toivottavasti useampikin ja mistä sen tietää, vaikka vielä heitäkin seuraava sukupolvi.


Hyvää viikonvaihdetta ja neljättä adventtia teille kaikille.

Ps.Tilkunviilaaja ja  Tilkkutaivaan Hannele halusivat nähdä, miltä se joulupeitto näyttää. Tässä  kuva siitä. 

maanantai 16. joulukuuta 2013

Puikkoperhepaketti

 Kyllä kannatti vanheta taas vuodella. Vaikka näillä lukemilla sen haluaa ohittaa ihan huomaamatta, niin kiitos heille, jotka sen huomioivat tämän paketin kera. Nyt on puikkoa joka paksuudella ja pituudella, on koukkuja, palmikkopuikkoa, pyöröpuikkoa ja kaikkea mahdollista, mitä vain voi neuloja ja virkkaaja toivoa. Kaunis kiitos!


Pitihän niitä tietenkin vähän testata ja heti jäin pahasti koukkuun. En innostunut vähän aikaa sitten  Marttojen kampanjoiman isoäidin neliöiden virkkaamisessa. Mutta nyt kaikki kertyneet villalankojen jämät jalostetaan (isoksi) peitoksi, ei puutukaan enää kuin noin 293 neliötä.
Sukat löytää joku joulupaketistaan, puna-keltaiset on kudottu pakkauksen puikoilla no  2,5 ja hyvin sujui kutominen.


Hyvää ja valoisaa viikkoa!

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Joulukuun tähti


 Viimeinen Aurifilin BOM-blokki on nyt ommeltu. Tämän näköinen on minun joulukuun tähteni. Kankaat riittivät sittenkin, vaikka luulin niiden loppuvan ennen viimeistä blokkia. Nyt pitäisi alkaa yhdistää niitä peitoksi, samoin kuin maalaismysteeriä. Taitavat jäädä joulun jälkeisiin aikoihin.




                          Nyt, kun jouluun on enää pari viikkoa, niin toivon, että..........



..................kaikkien muiden jouluvalmistelut sujuvat paremmin kuin minulla. Tämä on banaanikakku, paistettu ihan uudessa silikonivuoassa. ( Maku on kuitenkin parempi kuin ulkonäkö.)


Juuri, kun luulin saavani hyvän kuvan nukkuvasta Tilkusta, niin tulikin kuva hyvin virkeästä kissasta.


Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!



maanantai 2. joulukuuta 2013

Nyt, kun pitäisi .................

..........alkaa jo valmistella jotakin joulua varten, niin mikään ei edisty aikomusta pitemmälle. Jotakin pientä sain näperreltyä ennen kuin Oskari-myrsky katkaisi sähköt ja alkoi toivottavasti oikein luova tauko.
Ystäväni halusi kännykälleen pussin, jota voi pitää kaulassa. Ensimmäisestä kokeilusta tuli liian pieni, mutta siihen solahti oma vanhanaikainen puhelimeni oikein hyvin. Toivottavasti toinen on sopiva nykyajan vehkeelle.                                                                                                                                                                                                  


Kirpputorilta ostetut kahvikupit jatkavat elämäänsä neulatyynyinä. Tuon vihreän saattaa joku löytää lahjapaketista joulu-aattona.
               



Minulle kaikkein rakkain neulatyyny on yli pari vuosikymmentä sitten Lapin reissulla ostettu matkamuisto. Se on kestänyt lasten leikit ja kissan ravistelut (ilman neuloja ), sekä tuhannet neulanpistot ja toivottavasti kestää jatkossakin.


Hyvää joulukuun ensimmäistä viikkoa teille kaikille!


tiistai 26. marraskuuta 2013

Teatterilaukku ja sukkanauha

 Tilkkuystäväni Maritta  oli ommellut pussukan, jota hän kutsui teatterilaukuksi. Malli näytti mielenkiintoiselta ja päätin kokeilla, onnistuisiko sellaisen tekeminen minulta.
 Tällainen valmistui aikamoisen näpertelyn jälkeen. Jonkin verran piti purkaa, ennen kuin hantaaki ja lenkki asettuivat paikoilleen.
Sain tehtäväkseni ommella morsiamen sukkanauhan. Enpä olisi uskonut, miten vaikeaa voi olla yksinkertaisen pienen rinkulan tekeminen. Toivomuksena oli, että sen pitää olla "runsas", eli paljon ryppyä. Monen purkamisen ja korjaamisen jälkeen sain sen tähän muotoon.Toivottavasti tässä olisi sitä runsautta riittävästi.


Hyvää marraskuun viimeistä viikkoa teille kaikille!

lauantai 16. marraskuuta 2013

Kurssioppeja ja kuusten huminaa


 Käsityökerhon ja killan yhteisellä pussukkakurssilla sain valmiiksi kaksi uutta mallia. Ei mennyt vaapaa päivä hukkaan, mukavaa oli hauskassa ja osaavassa seurassa. Uusia ideoitakin lähti mukaan kotiin. Ehtisinpä vain toteuttaa ennen kuin unohtuvat.


Maalaimysteerin kuuset kurottelevat viimeisenä blokkina peittoon. Nyt vain pitäisi ommella kaikki yhteen ja alkaa tehdä reunuksia, jotka taitavatkin olla aika suuritöisiä.



Välillä tietysti pitää levätä ja kannattaa varmaankin kokeilla tuota Tilkun virkistävää tyyliä.




Hyvää ja virkistävää viikonvaihdetta teille kaikille!



keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Marraskuun blokki

 Tämän kuun Aurifilin BOM-blokin suunnittelijalla on ollut innoituksena  Bob Dylanin Mr. Tambourine Man. Hämärästi muistin kappaleen kaukaisesta nuoruudestani ja piti oikein käydä Youtubessa kuuntelemassa se. Sain aikaan tällaisen blokin ja joitakin kankaita jäi vielä joulukuullekin.
Käsityökerhon arpajaisiin ompelin vielä pussukoita. Kangasnäytepalasista valmistui pari kappaletta ja takana pilkistelevän pussin mäyräkoirakankaan löysin Wexleristä, Lahdesta.


Hyvää loppuviikkoa!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Talo on nyt rakennettu


 Maalaimysteerin talo valmistui. Piirustukset olivat erinomaiset, mutta timpuri tunaroi tätä rakentaessaan. En edes ilkeä kertoa, minkä mokan takia jouduin purkuhommiin. Osuihan ne ikkunat sitten viimein kohdalleen. Malliblokissa talo näytti pimeiltä, mutta minun talossani on valoa ikkunoissa.
 Kivenhiontakurssin tuotokset kehittyvät hiljakseltaan. Näidenkin palleroiden kivet on löydetty lenkkipolkujen varsilta.
Nyt on tullut mukaan myös hopean käsittely. Kuvan muinaisketjun punominen on yksinkertaista ja helppoa, mutta myös hidasta. Joten älkäähän sukulaiseni ja ystäväni odotelko minulta vielä tulevana jouluna korulahjoja.


Kaikkea kun pitää kokeilla, niin upotin minäkin valkoisen lankavyyhdin tuohon amerikkaliseen ihmeliemeen. Jauhehan noissa pusseissa on tarkoitettu sekoitettavaksi veteen ja juotavaksi, mutta eipä kyllä käynyt mielessä nautiskella kyseistä litkua. Värjääminen sillä oli yksinkertaisen helppoa, mutta  jää ainoaksi kerraksi minun kohdallani. Tulihan tuosta nyt sukkiin kelpaavaa lankaa, vaan jos jatkossa värjään, niin haen väriä antavat ainekset metsästä.



Hyvää marraskuun ensimmäistä viikkoa teille kaikille!

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Maalaismysteeriin lisää blokkeja



 Mysteeripeiton kolme applikaatioblokkia ovat nyt valmistuneet. Jäljellä on enää kaksi ja sen jälkeen päästäänkin jo kokoamaan peittoa.
Kaikki tähän työhön käytetyt kankaat on kaiveltu vanhoista varastoista, samoin kuin aikaisemmin valmistuneeseen kukkamökkipeittoonkin. Kuinkahan moneen mysteeriin kaapeistani vielä löytyisikään  materiaalia.

Onkohan tämä kesän viimeinen kukka? Sinnikkäästi jaksaa orvokki  vielä kukkia, vaikka on saanut jo kahdet lumet niskaansa.



Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Pussukkavyöry

Ensin piti tehdä pari penaalia...............
 ....sitten löytyi pari tilkkublokkia, joista piti ommella pussukat ja vielä löytyi tilkkulehden torakan kuvakin ......

 .............tuolin selkänojalla lojui kiltaillassa saadut kangasnäytepalat, joista muotoutui jotakin..........


.................noh, koiranluukankagas sopii vai pusseihin..........
............................ ja lopulta homma karkasi käsistä täysin. 

Pussukkvyöryn alla on liina, josta postasin aikaisemmin. Nyt olen ommellut siihen puuttuneet kirjailut ja levittänyt sen pöydälle.

Ujostelevan Tilkun terveiset teille kaikille!






sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Ryijyn tarina


Tämän ryijyn, jonka tarina alkaa luultavasti 1940-luvulla, ripustin seinälleni tänään. Ystäväni Sirkan äiti oli ostanut ryijyn tarvikepaketin  joskus sodan jälkeen tarkoituksenaan ommella se valmiiksi. Asia unohtui vuosikymmeniksi. Paketti jatkoi hiljaista ja näkymätöntä elämäänsä Sirkan äidin kätköissä ja päätyi hänen jälkeensä  käsityönopettaja-tyttärelle Sirkalle. Ehkä tämätyyppiset ryijyt eivät enää olleet suosittuja sisustuselementteinä, tai vaihtuvien elämätilanteiden vuoksi ei ollut aikaa  vanhan ryijyn ompeluun. Sirkan muutettua perheensä kanssa uuteen asuntoon, hän päätti antaa tarvikkeet minulle. En uskaltanut alkaa itse ommella ryijyä, sillä ajattelin kokemattomana pilaavani hyvät tarvikkeet. Kysyin käsityökerhossa, olisiko joku halukas ottamaan työn tehtäväkseen. Tilkku-ystäväni Paula lupasi  pistellä nukat ryijyyn. Hän todellakin uhrasi ison osan ajastaan ja näki suuren vaivan tehdessään ryijyvanhuksen valmiiksi. Kiitos Paula. Työn jälki on upean huolellista.
Ryijyn nimi on Kotikoivu ja kuten tuosta ensimmäisestä kuvasta selviää, tarvikkeet  on hankittu aikoinaan Neoviukselta. Yritin googlettaa, josko selviäisi, milloin tämänlaiset ryijyt ovat olleet tuotannossa. En saanut sitä selville, mutta jos jollakin on asiasta tietoa, niin olisin siitä kiitollinen.
Kiitollinen olen myös Sirkalle ja Paulalle, joiden anteliaisuuden ja ahkeruuden vuoksi minulla on nyt seinälläni kaunis ryijy. Yritän huolehtia siitä sen arvon mukaiseesti.




Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kukkamökkipeitto

 Sain sen valmiiksi sittenkin! Kun viime maaliskuussa kässäkerhon kurssilla näin tämän ohjeet, niin ajattelin, että ikinä en tuota peittoa tee. Ompelin silloin yhden blokin ja annoin asian unohtua. Sitten kesällä käsiin osui ohjenivaska ja peittoon varatut kankaat  Päätin jatkaa kuitenkin ajatuksella, että jos joku on nähnyt suuren vaivan järjestäessään kurssin ja hommatessaan ohjeet, niin pakkohan sitä on tehdä työ valmiiksi asti. Vähitellen mökit alkoivat valmistua ja innostuin tekemisestä oikein kovasti.  Olen pitänyt applikointia tähän asti vaikeana ja työläänä, mutta taas olin väärässä. Peittoa oli mukava tehdä ja siitä tuli mielestäni ihan kiva. Peitossa olevat kaitaleet ja mökkien ympärykset on tikattu Töölön Tilkkupajassa




Mielestäni heinäkuun mökki lintuineen on kaunein.



Marittan maalaimysteerin kana kuoriutui tänään. Myös tässä projektissa on mukavaa olla mukana.


Yöpakkasilta sisälle pelastettu pasuunakukka avasi kukkansa ja tuoksu on surmaavan  ( ainakin päänsärkyä aiheuttavan ) voimakas. Sen takia se on nyt saunassa ja ovi tiukasti kiinni. Käyn välillä ihailemassa sitä. En kuitenkaan raaski heittää sitä pois, kun se on niin kaunis.



Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille!










keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Blokkeja, pussukoita ja kiviä



Viime lauantain tilkkukurssilla  tein nämä pikkujutut. Tuo alhaalla oikealla oleva nyytti on neulapiilo. Neulatyynyjä on kyllä ennestään riittävästi, mutta aina on mukavaa tehdä jotakin sellaista, mitä ei ole ennen nähnyt. Samoin kalapussukka on uusi malli minulle. Saksikotelosta puuttuu vielä kaulanauha. Kurssi oli oikein kiva, vaikka aikaansaannokset jäivätkin vähäisiksi. Uusia ideoita ja ohjeita lähti mukaan roppakaupalla. Mukavassa seurassa aika meni huomaamatta


 Maalaimysteerin tähti-ja sydänblokit näyttävät tältä minun tekemänäni. Jäljellä on vielä muutama applikaatioblokki ja sitten pääseekin jo kokoamaan peittoa.


Aurifilin lokakuun Stairway-blokki on aika vaatimaton, mutta kai se paikkansa täyttää peitossa. Kovasti ovat olleet eritasoisia vaikeusasteeltaan eri suunnittelijoiden mallit ja tämä oli kyllä helpoin  tähänastisista.
Nämä kolme korukiveä olen saanut hiottua lähes valmiiksi, alimmainen puna-musta pitää vielä kiillottaa. Eipä uskoisi, miten kauniiksi muuttuu tavallinen ojan penkalta poimittu, mitättömän näköinen kivi.