Tervetuloa tilkkuilu- ja käsityöblogiini!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Vuosikymmenten takaiset aarteet


Äitini ei heittänyt pois mitään, jolle hän kuvitteli vielä joskus olevan jotakin käyttöä. Vanhat ehjät mekot, takit, esiliinat, puserot ja muut vaatteet hän varastoi komeroihin ja ullakoille odottamaan jatkokäyttöä. Kuluneista  vaatekappaleista hän otti talteen ehjät osat joko matonkuteiksi tai ommellakseen jotakin "uutta" lapsille.   Vuosikymmenten aikana tavaraa on ennättänyt sitten kertyä suuret määrät. Ehkä sota-aika hänen nuoruudessaan opetti säästäväiseksi.
 Taitavana ja ahkerana käsitöiden tekijänä hän ehti saada aikaan  paljon kaikenlaista kangaspuissa, puikoilla ja ompelemalla.

Mikä on sitten sopivaa jatkokäyttöä esimerkiksi näille mekoille ja esiliinalle? Eihän näitä voi hävittää tai silputa tilkkutöihin. Onko ainoa tapa ottaa ne silloin tällöin esiin, nyt minun komeroistani, katsella ja kaihoisasti muistella niiden ompelijaa ja tilanteita, joissa ne ovat olleet päälläni. Kelta-oranssi mekko on tehty minulle ollessani kuusivuotias Amerikasta saadusta vanhasta mekosta setäni häihin. Olin suunnattoman ylpeä siitä ja etenkin silkkisestä alushameesta, jota sen kanssa käytin. Miten kauniita ja käteviä esiliinat olivatkaan silloin.

Silmäiltyäni näitä vaatteita tarkemmin, täytyy ihailla sitä kärsivällisyyttä ja halua tehdä kaikki huolellisesti ja säästäväisesti. Kankaita ei ole tuhlattu, kaikki on suunniteltu loppuun asti. Saumanvarat on luoteltu  käsin ja ompelukoneen tikki on niin lyhyttä, että purkaminen on tosi  työlästä. Pienen tytön mekoonkin oli ommeltu muotolaskokset jopa hihasuuhun (vaaleanpunaruutuinen mekko).
Muotolaskos hihansuussa
Entäpä sitten, kun vaatteeseen tuli reikä? Sehän  parsittiin taidokkaasti umpeen.
En tiedä, onnistuisiko minulta tämä taideparsinta ohueeseen kankaaseen.


ARIKOISIA PÄIVIÄ TEILLE KAIKILLE !

8 kommenttia:

  1. Eihän noita voi hävittää! ovat niiiin ihania, etenkin punainen essu on kaunis, ja näkee, että kaikki ovat taidolla tehty. Tuon essun voisin laittaa vaikka kehyksiin :)

    VastaaPoista
  2. A-I-V-A-N ihania, niin nostalgisia! Mulla on kanssa pienenä ollut tuollainen essumekko kesällä, ihania aarteita ja kun niihin liittyy muistoja ei malttaisi niitä jatko jalostaa, meillä meni kaikki pieneksi jääneet vaatteet matonkuteihin, joten ei ole enää mitään tallella, mutta olen itse sellainen hamsteri, että omille lapsille tehtyjä on vielä jäljellä. Mulla on niitä mattoja kyllä perintönä, joten sieltä saattaa bongata tutun kankaan.

    VastaaPoista
  3. Nyt et kyllä leikkaa näitä pieniksi tilkuiksi! Nämä ovat liian suuria aarteita leikattavaksi. Laitan ne kauniisti esille jononkin sopivaan kohtaa kesäksi :) tee sellainen nostalgianurkkaus kotiin, ja kerrot pojille miten tärkeitä muistoja nämä mekot ovat- he ymmärtävät se ihan varmasti"

    VastaaPoista
  4. Voi, mitä ihanuuksia. Kauniita ja huolella tehtyjä. Ei muuta, kuin henkariin ja nätisti esille.

    VastaaPoista
  5. Ihania mekkoja! Kyllä ennen kaikki hyödynnettiin kun pulaa oli ollut kaikesta. Miten taitavia äidit olikaan silloin!

    VastaaPoista
  6. Aivan ihania! Itselläkin ollut essuja, mutta niitä ei ole säilynyt tähän päivään.

    VastaaPoista
  7. Voi kun oma äitinikin olisi säästänyt jotain edes mekoistani! Olisi ihana niitä ihanstella. Meillä on niin vähän lapsuuden kuviakin, että harmittaa. Ihania mekkoja ja varsinkin kun ne on tehty käsityönä. Esille vaan ihasteltavasksi!!

    VastaaPoista
  8. Nyt on muotia kerätä nostagisia tavaroita vanhaan matkalaukkuun. Voi kerätä esim. henkilö-, perhe- tai aikakauden mukaan. Matkalaukku nimetään sitten aiheen mukaan. Siihen voi liittää kuvallisia tai kirjoitettua muistelua jossain muodossa mukaan.

    VastaaPoista