Tervetuloa tilkkuilu- ja käsityöblogiini!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Vuosikymmenten takaiset aarteet


Äitini ei heittänyt pois mitään, jolle hän kuvitteli vielä joskus olevan jotakin käyttöä. Vanhat ehjät mekot, takit, esiliinat, puserot ja muut vaatteet hän varastoi komeroihin ja ullakoille odottamaan jatkokäyttöä. Kuluneista  vaatekappaleista hän otti talteen ehjät osat joko matonkuteiksi tai ommellakseen jotakin "uutta" lapsille.   Vuosikymmenten aikana tavaraa on ennättänyt sitten kertyä suuret määrät. Ehkä sota-aika hänen nuoruudessaan opetti säästäväiseksi.
 Taitavana ja ahkerana käsitöiden tekijänä hän ehti saada aikaan  paljon kaikenlaista kangaspuissa, puikoilla ja ompelemalla.

Mikä on sitten sopivaa jatkokäyttöä esimerkiksi näille mekoille ja esiliinalle? Eihän näitä voi hävittää tai silputa tilkkutöihin. Onko ainoa tapa ottaa ne silloin tällöin esiin, nyt minun komeroistani, katsella ja kaihoisasti muistella niiden ompelijaa ja tilanteita, joissa ne ovat olleet päälläni. Kelta-oranssi mekko on tehty minulle ollessani kuusivuotias Amerikasta saadusta vanhasta mekosta setäni häihin. Olin suunnattoman ylpeä siitä ja etenkin silkkisestä alushameesta, jota sen kanssa käytin. Miten kauniita ja käteviä esiliinat olivatkaan silloin.

Silmäiltyäni näitä vaatteita tarkemmin, täytyy ihailla sitä kärsivällisyyttä ja halua tehdä kaikki huolellisesti ja säästäväisesti. Kankaita ei ole tuhlattu, kaikki on suunniteltu loppuun asti. Saumanvarat on luoteltu  käsin ja ompelukoneen tikki on niin lyhyttä, että purkaminen on tosi  työlästä. Pienen tytön mekoonkin oli ommeltu muotolaskokset jopa hihasuuhun (vaaleanpunaruutuinen mekko).
Muotolaskos hihansuussa
Entäpä sitten, kun vaatteeseen tuli reikä? Sehän  parsittiin taidokkaasti umpeen.
En tiedä, onnistuisiko minulta tämä taideparsinta ohueeseen kankaaseen.


ARIKOISIA PÄIVIÄ TEILLE KAIKILLE !

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Hempeää vaaleanpunaista

 Tähän kokeiluun innostuin viikko sitten kässäkerhossamme. Aiheena oli sydämelliset käsityöt  lähestyvästä ystävänpäivästä johtuen. Applikointi ja käsinompelu eivät ole oikein koskaan kiinnostaneet minua, mutta nyt taisin saada kipinän niihin.  Tämä pieni liina valmistui Maisan upeiden tilkkuapplikaatioiden innostamana. Kiitos Maisa! Työ on kuvattu  niiden viiden minuutin aikana, jolloin  kevätaurinko paistoi  pilvisten ja lumisateisten viikkojen jälkeen. Vaaleanpunainen väri tuntuu vieraalta, kolmen pojan äitinä sille ei ole ollut käyttöä, eikä liiemmin sydämillekään, mutta tässä ne näyttävät ihan söpöiltä.
Kiltamme Marittalta onnistuvat kaikenlaiset pussukat, joita häneltä syntyy tiuhaan tahtiin.  Minun yritykseni tuotti tämän tekeleen, jossa säilytän nyt navigaattoria. Sain sen pojaltani joululahjaksi, kun peltipoliisit alkoivat lähetellä ikäviä kirjeitä kotiin. Nyt pysyy hyvin valppaana pitkilläkin matkoilla kilautuksia kuunnellessa ja kotikulmilla ajellessa koje lepää pehmeässä pussukassaan hanskalokerossa.

Terveisin Arja


torstai 14. helmikuuta 2013

Uusi kauppakassi












Lean blogista, Neula ja puikko löytyi malli tälle viuhkakassille. Kuvia tiirailemalla sain aikaan tämän version. Alkuun palasten asettelu  näytti aivan käsittämättömältä, mutta lopulta tajusin ompelujärjestyksen. Sininen kangas on farkkua ja värikkäät palat kangasnäytteitä. Blokin koko on 13 x 13 cm. Malli on mielestäni niin kaunis, että aikomuksenani on tehdä toinen vähän pienempi. Tämä otetaan käyttöön tänään, sillä entinen kassi on saanut kantaa varmaankin tuhansia kiloja ruokaa kaupasta  kotiin ja lukemattomat pesut ovat haurastuttaneeet  kassiparan eläkekuntoon.
                                                    Hyvää ystävänpäivää teille kaikille!

lauantai 2. helmikuuta 2013

Älä osta mitään-kuukausi

Olen nimennyt tämän helmikuun: Älä osta mitään-kuukaudeksi. Syy on hävettävän nolo.Tavaramäärä on nyt saavuttanut sellaisen huipun, josta ei ole mahdollisuutta muuhun suuntaan kuin alas. Kaikkeen, mitä teen, on tarvikkeet löydyttävä omista kaapeista.
Maritta oli selaillut  BOM - sivuja ja löytänyt mukavia juttuja vuoden projekteiksi. Tiinatei oli tehnyt Aurifilin sivuilta löytyneen ohjeen mukaan tähtiblokin, jonka innoittamana minäkin ajattelin lähteä mukaan. ( Voihan tämä yritys tietysti päätyä UFOksikin. ) Isompi blokki on varsinainen kuukauden työ ja pienemmän ompelin pikkukolmioista, jotka jäivät isosta leikkuujätteenä. Ensin ajattelin käyttää pienen blokin johonkin pussukkaan, mutta nyt säästänkin sen, jos sille löytyy käyttöä vaikkapa sitten peittoa kootessa.


Nämä ehtivät vielä tämän talven lumille. Sukiin on käytetty jämälankoja. Niitäkin on kertynyt vuosien aikana kohtalainen määrä. Nyt vain kaivelen vanhoja varastoja ja iloitsen, jos ne edes vähän hupenisivat.


                                                            Rentoa viikonloppua!
                                                                Terveisin Arja