Tervetuloa tilkkuilu- ja käsityöblogiini!

perjantai 31. toukokuuta 2013

Neulatyynyjä, uusi verho ja puhtaat ikkunat


Vaikka ulkona kukkivat luonnonkukat ja jokunen kukkapenkissäkin, täytyy niitä väsätä lisää vielä sisälläkin. Kässäkerhossa opettelimme erilaisia japanilaisia taitteluja. Näitä ei ehkä ihan heti tunnista kääpiöesikoksi ja irikseksi, mutta ohjeen mukaan niitä ne kuitenkin kuvaavat. .  

Marittan blogista löysin tämän oikealla olevan taitellun lootus-kukan mallisen neulatyynyn ohjeen. Näytti vaikealta, mutta valmistuikin yllättävän helposti. Nämä kaikki menevät kesänäyttelymme arpajaisvoitoksi.

Talvella ompelimme killassa erilaisia taloblokkeja ja minulla oli tarkoitus tehdä niitä peiton verran, mutta tulikin vain tämä pieni verhonpätkä. Sen innoittamana kuitenkin sain pestyä kotini kaikki ikkunat.


Ainakin joku osaa ottaa elämän rennosti.

Hyvää viikonvaihdetta teille kaikille!
Terveisin Arja






maanantai 27. toukokuuta 2013

Väriterapiaa ulkona ja sisällä

Nyt, kun kesä on tullut oikein vauhdilla ja aikaa menee pihahommissa, ompelukset ovat jääneet ihan olemattomiin. Kateellisena seurailen toisten blogeja ja ihailen kaikenlaisia pussukoita, peittoja, neulatyynyjä ja ties mitä, jotka tuntuvat muilta syntyvän ihan kuin itsestään.
Tämän pussukan väsäsin kahdesta blokkikokeilusta. Joskus harjoittelimme kaarevien reunojen ompelua ja nämä ovat siltä kurssilta (viime vuosituhannelta ). Kovin on pussukka punainen , mutta pianhan se joulukin tulee. Voin muistella silloin,  että tämä valmistui omenankukkien aikaan.


Tämän pikapeiton ompelin  ystävättäreni kesällä syntyvälle lapselle. Siinä sitä onkin väriterapiaa vauvelille. Olisi ollut mukavaa ommella jotakin vaaleanpunaista ja hempeää, mutta sellaisia kankaita ei nyt löydy minun kangasvarastostani.

 Kaikenlaisia värejä on nyt ulkona ihasteltavaksi, vihreän eri sävyt ja erityisen upea naapurin kesantopelto. Se kukkii keltaisena mattona voikukkaa ja näyttää nyt tosi kauniilta. Kun tuota voikukkaa katsoo tarkemmin, niin sehän on ihan täydellinen kauneudessaan.

Hyvää alkavaa viikkoa ihan kaikille!

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Kun mitään käyttökelpoista ei ole koskaan heitetty pois.............


............ainakaan niiden kahden tuntemani aikaisemman sukupolveni aikana, niin joskus löytyy oikeita aarrekätköjä. Näihin vanhoihin laatikoihin olen keräännyt mummoni ja äitini säilyttämiä pitsejä, nimikirjainkirjailuja, kirjontatöitä ja kaikkea, mitä en minäkään voi heittää pois. Kaikesta jo kertaalleen käytetystä on otettu talteen se, mitä vielä voi hyödyntää ja mielestäni se kaikkein kaunein ja suuritöisin. Kiitos siitä heille!

Tallella on jopa vanha pahvinen keksirasia, joka on ollut hyvä säilytyspaikka jonkun kapiopitseille.

Mummoltani ei jäänyt yhtään nenäliinaa, pyyhettä tai mitään muutakaan kotona käytettävää tekstiiliä, jossa ei olisi ollut hänen nimikointiaan.


Näitä aarteita olen säilyttänyt tehdäkseni joskus muistelupeiton.



 Tietääkö joku, mikä työväline tämä on? Tarvitaanko sitä johonkin käsityön tekemiseen vai ihan  muuhun? Sekin löytyi pitsien joukosta.

Ettei menisi ihan vanhojen muisteluksi, niin tässä on kymmenen ostoskassia oksalla. Olen ommellut ne käsityökerhomme näyttelyn arpajaisiin. Muuta ei sitten ole valmistunutkaan, kun kaikki aika menee pihatöissä. Aina kevättä odottaessaan unohtaa sen suuren työmäärän, minkä se tuo tullessaan. Vaan onhan tämä lämpö ja vihreys kuitenkin niin tervetullutta.

Terveisin Arja

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Blokki, joka ei rokkaa


 Kuukauden BOM  minun tekemänä näyttää tältä, blokin nimi on Rocking Around the Clock. Kuten Tiinatei kirjoitti, ohjeiden laatu ja vaikeusasteiden erot  Aurifilin joka kuukausi tehtävissä blokeissa ovat melkoiset. Tämä on varmasti helpoin tähän astisista ja leikkausohjeet olisi suunnittelija voinut tarkistaa ennen julkaisemista. Leikkasin kolmioista muodostuviin neliöihin tuumaa pienemmät palaset, mitä ohjeessa käskettiin ja sittenkin sai vielä pienentää. Kankaat näihin blokkeihin olen kaivellut vanhoista varastoista, tämä näyttää aika hailakalta, mutta kai se siellä seassa menee.


 Kaktukseni, joka kukkii uskollisesti joka vuosi, ilahdutti taas eilen illalla avaamalla kolme kukkaansa kerralla. Tämä on varmaankin jokin seonnut yksilö. Se teki viime kesän aikana seitsemän kukkaa ja nytkin on nuppuja odottamassa. Sen poikaset, joita se myös tuottaa runsain määrin ja joita olen jaellut haluaville, ovat olleet kukkivaa sorttia. Jos joku haluaa alkuja, niin täältä niitä saa.
 Tämä peitto on ollut keskentekoisena useamman vuoden. Malli innosti aikoinaan hyödyntämään jämävarastoa, mutta työ tyssäsi tikkausvaiheeseen.Laitoin siihen liian paksun vanun ja tikkaaminen olikin sitten tosi työlästä omalla koneella. Eilen pusersin sen valmiiksi ja tämä peitto jää varmasti kotikäyttöön. Tämän lähempää sitä ei voi esitellä.

Eniten minua on viime aikoina työllistänyt tämä. Nyt sen sain, viherhuoneen, jota olen himoinnut vuosikymmenet. Näytän sitä näin pienesti, koska se ei ole vielä valmis. Älkää ihmetelkö ällösisustusta. Poikavaltaisen perheen äitinä tämä on ainoa mahdollisuus käyttää pinkkiä ja limeä.Ensi viikolla tyttöjen illan jälkeen sisustus onkin jo paljon hillitympi.


Aurinkoa ja linnunlaulua teille kaikille. Arja